Motoko Kusanagi: the Japanese superwoman:a comparative film analysis of Rupert Sanders’ and Mamoru Oshii’s Ghost in the Shell

Abstract. This paper studies the two different versions of the film Ghost in the Shell by Mamoru Oshii and Masamune Shirow. In recent years, Hollywood has produced numerous remakes of originally Japanese cult classics. Often, even though the original film and the characters are Japanese, the setting is changed to America and the characters are acted by Americans. The location of Ghost in the Shell remains in Japan, but the main cast consists of Caucasian actors and actresses. In the year 1995 it was a significant film due to its strong female lead. The films are studied through Orientalism and Occidentalism. The aim is to explore whether these stereotypes of the East and the West affect the main character and her role as an Asian woman when the actress’s ethnic background is changed. The original film, which was released in 1995, was watched with Japanese audio and English subtitles, and the 2017 remake with English audio. This study will refer to studies about the history of anime, and ethnicity and gender in anime. Sources that study women’s role in the Japanese society will also be used

Representations of cultural elements in the Finnish 8th grade EFL textbook On the Go 2

Abstract. This study aims to find out how elements of English-speaking culture are represented in the Finnish eight grade English as a foreign language (EFL) textbook On the Go 2 (Daffue-Karsten et al. 2017a, 2017b). This topic was chosen since the new Finnish National Core Curriculum 2014 portrays cultural education as an important part of language education that aids the student’s growth into a member of a multicultural society (FNBE, 2016). As learning materials are a central part of EFL teaching in Finland, it is important to research what examples they give of culture, and how culture is portrayed. This study focuses on four chapters (Units) found in On the Go 2 and arranges the cultural content into tables. The contents are arranged into categories, and the contents are then divided into elements of visible or invisible culture. Finally, the cultural content in the categories is coded under either products, practices or perspectives. Post-colonialist criticism is applied when analysing the cultural contents, along with the objectives set for assessing cultural competence in intercultural communicative competence. This study shows that On the Go 2 enforces intercultural communicative competence to a degree and while some elements of invisible culture are integrated, the focus is on visible culture. On the Go 2 avoids direct criticism towards cultures, but when reading the text closely, some negative attitudes towards non-Western cultures can be discovered.Tiivistelmä. Tässä tutkimuksessa käsitellään sitä, miten englanninkielistä kulttuuria esitetään kahdeksannen luokan englannin On the Go 2-oppikirjassa (Daffue-Karsten et al. 2017a, 2017b). Tämä aihe valittiin, sillä uusi Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014 korostaa kulttuurin opetuksen tärkeyttä osana kieltenopetusta ja oppilaan kasvamista monikulttuurisen yhteiskunnan jäseneksi (FNBE, 2016). Koska oppimateriaalit ovat keskeinen osa vieraan kielen opetusta Suomessa, on tärkeää tutkia, millaisia esimerkkejä ne antavat kulttuurista, ja miten kulttuuria käsitellään. Tässä tutkimuksessa tutkitaan neljää On the Go 2-kirjasta löytyvää kappaletta taulukoin, joissa kulttuurisisältö jaotellaan eri kategorioihin, ja edelleen joko näkyvään tai näkymättömään kulttuuriin. Lopuksi kulttuurisisältö jaotellaan joko tuotteiksi, käytänteiksi tai perspektiiveiksi. Kirjojen kulttuurisisällön arvioinnin tukena käytetään postkolonialistista kritiikkiä, sekä interkulturaalisen kommunikatiivisen kompetenssin saavuttamisen asettamia tavoitteita kulttuuriopetukselle. Tässä tutkimuksessa käy ilmi, että On the Go 2 saavuttaa osin interkulturaalisen kommunikatiivisen kompetenssin tavoitteet, ja integroi jonkin verran näkymättömän kulttuurin elementtejä, mutta keskittyy yhä enimmäkseen näkyvään kulttuuriin. Kulttuureihin suhtaudutaan suoraa kritiikkiä vältellen, mutta tekstiä tarkemmin luettaessa käy ilmi, että kirjasta on löydettävissä negatiivisa asenteita eurooppalaisen kulttuuripiirin ulkoisia kulttuureja ja niiden tuotteita kohtaan